Akne

Akne on yleinen ihosairaus, josta kärsii suurin ihmisistä jossain vaiheessa elämää. Oireet puhkeavat tavallisesti teini-iässä, aiheuttaen iholle punottavia näppylöitä ja finnejä. Näppylöitä esiintyy yleisesti kasvojen iholla, niin sanotulla T-alueella eli otsassa, nenässä ja leuassa, mutta finnejä voi olla myös selässä, rinnassa tai hartioilla.

Aknen vaikeusaste voi vaihdella muutamasta yksittäisestä finnistä laajalle levinneeseen ja vaikeaan akneen, joka voi vaikuttaa itsetuntoon ja ihmissuhteisiin ja aiheuttaa pysyvää arpeutumista.

Lievä akne aiheuttaa tyypillisesti jonkin verran yksittäisiä mustapäitä (komedot) ja näppylöitä, jotka häviävät lyhyen ajan päästä itsestään. Näppylät lievittyvät myös kotioloissa säännöllisellä puhdistuksella ja apteekista saatavien itsehoitolääkkeiden avulla. Lievä akne tunnetaan myös nimellä komedoakne.

Keskivaikeassa ja vaikeassa aknessa iho punoittaa ja siihen kehittyy useita tulehtuneita näppylöitä sekä märkäpesäkkeitä. Tällaisen aknen alatyyppinä on usein kystinen akne tai onteloakne. Molemmat vaivat ovat yleensä sitkeitä ja voivat aiheuttaa tulehduksen jälkeistä liikapigmentaatiota tai arpeutumista. Näiden hoitamisessa eivät kotikonstit riitä, vaan tulehduksen hoitoon on hankittava asianmukainen lääkitys.

Akne vai ruusufinni?

Ruusufinni eli rosacea muistuttaa oireiltaan aknea, mutta kyseessä on täysin eri sairaus. Ruusufinni on aikuisiässä puhkeava krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punotusta ja näppylöitä kasvojen keskiosissa: poskissa, nenässä, otsankeskiosassa ja leuassa. Ensioireisiin kuuluvat usein punnoitus sekä näkyvät pintaverisuonet iholla. Toisin kuin akne, ruusufinni ei aiheuta oireita muualla kuin kasvoissa, ja aknesta poiketen auringon valolle altistuminen pahentaa taudin oireita.

Ruusufinnin oireet ilmenevät tyypillisesti 30-50 -vuoden iässä ja sitä esiintyy jonkin verran yleisemmin naisilla kuin miehillä. Ruusufinnin ja aknen hoito poikkeavat toisistaan, joten epäselvissä tapauksissa kannattaa käydä ihotautilääkärin luona oikean diagnoosin ja hoidon varmistamiseksi.

Tavallisin syy aknen puhkeamiseen teini-iässä on hormonimuutokset. Puberteetti-iässä iho alkaa hormonien vaikutuksesta rasvoittua, jolloin ihon talirauhaset alkavat kasvaa, ja talintuotanto lisääntyy. Talirauhasen tiehyen tukkeutuessa siihen syntyy ”ihomato” eli komedo, joka muodostuu talirauhasen erittämästä sarveissoluista ja talista. Iholla luonnollisesti esiintyvän Propionibacterium acnes -nimisen bakteerin vaikutuksesta tukkeutunut talirauhanen tulehtuu ja turpoaa ja siihen syntyy punertava näppylä eli finni.

Murrosiän akneoireet voivat jatkua pitkälle yli 20-vuotiaaksi asti. Usein oireet lievenevät iän myötä, mutta akne voi myös pahentua tai jopa puhjeta ensimmäistä kertaa vasta aikuisiällä. Aikuisiän aknen perimmäiset aiheuttajat ovat osittain tuntemattomia, mutta todennäköisesti sen syntyyn vaikuttavat hormonaaliset ja perinnölliset tekijät sekä elimistön oma puolustusjärjestelmä.

Aikuisiän akne ei välttämättä johdu ihon liiallisesta rasvaisuudesta, vaan se voi kehittyä kaikille ihotyypeille. Naisilla syynä voivat olla hormonaaliset vaihtelut, jonka taustalla voi olla ehkäisypillerit tai hormonikierukka. Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla syynä voi olla estrogeenin vähentyminen ja lisääntynyt androgeenituotanto.

Ruusufinnin oireet alkavat tavallisesti 30-50 -vuoden iässä. Taudin aiheuttajaa ei tunneta tarkasti, mutta tutkimusten mukaan hormonaalisilla ja perintötekijöillä on merkitystä. Ympäristötekijät, kuten voimakas auringon UV-säteily, alkoholi ja voimakkaasti maustettu ruoka tunnetusti pahentavat oireita.

Aknelle tyypillisiä oireita ovat tulehtuneen näköinen iho ja näppylät kasvoissa, hartioilla, selässsä, olkavarressa tai rinnassa. Finnien lisäksi akne aiheuttaa mustapäitä, jotka muistuttavat hieman koholla olevia tummia täpliä, sekä valkopäitä, jotka tuntuvat ihon alla pieninä kohoumina. Märkäpäät puolestaan aiheutuvat talirauhasen puhkeamisesta, jonka seurauksena tulehdus leviää finnin ympärille. Märkäpäät voivat olla kivuliaita.

Aknen vaikeampia muotoja ovat onteloakne ja kystinen akne. Onteloakne muodostaa tulehtuneita märkäonteloita etenkin selkään, mutta myös kasvoihin ja joskus myös olkavarsiin tai pakaroihin. Ontelot voivat olla kivuliaita ja saattavat märkiä. Kystinen akne aiheuttaa yleensä kasvoille syviä märkäpesäkkeitä, jotka tuntuvat iholla paiseina ja ovat usein kivuliaita.

Suurin osa näppylöistä paranee itsestään, mutta vaikeissa tapauksissa näppylät voivat tunkeutua syvälle ihoon ja kovettua, jolloin ne voivat aiheuttaa tulehduksen jälkeistä liikapigmentaatiota (ts. hyperpigmentaatio) tai arpeutumista. Liikapigmentaatio ilmenee iholla litteinä tummina läiskinä, joiden koko ja tummuus voi vaihdella. Finnien puristelu voi lisätä tulehduksen jälkeisen pigmentaation riskiä. Liikapigmentaatio ei aiheuta arpeutumista ja pigmenttiläiskät häviävät itsestään ajan myötä.

Arpien muodostumisen arvellaan olevan yhteydessä perintötekijöihin, eivätkä ne välttämättä liity tulehduksen vaikeusasteeseen. Jopa lievä akne voi joillekin aiheuttaa arpia, kun taas toisille vaikeakaan akne ei välttämättä jätä pysyviä jälkiä. Aknen jättämät arvet sijaitsevat dermiksessä eli verinahassa ja ilmenevät iholla eri kokoisina kuoppina, kohoumina tai värimuutoksina. Mitä pidempään akne on hoitamatta, sitä enemmän se pääsee vahingoittamaan ihoa. Siksi lääkehoito kannattaa aloittaa heti aknen oireiden puhjettua.

Aknen hoitoon on olemassa monia tehokkaita lääkevaihtoehtoja. Käytetty lääkitys riippuu yleensä aknen aiheuttavista syistä ja sen vaikeusasteesta.

Aknen itsehoito

Lievä akne pysyy kurissa itsehoidolla. Tällöin perushoitona on ihon päivittäinen pesu vedellä ja akneiholle tarkoitetulla nestesaippualla. Lievää akne voi myös hoitaa apteekista saatavilla käsikauppalääkkeillä. Nämä voivat olla voiteita tai geelejä, ja niiden vaikuttavina aineina voi olla:

• Bentsoyyliperoksidi
• Salisyylihappo
• Alfahydroksiilihappo



Ruokavaliolla tai vitamiinien ja hivenaineiden saannilla ei ole näytetty olevan merkittävää yhteyttä aknen syntymiseen. Monet ovat kuitenkin huomanneet, että tietyt ruoka-aineet saattavat pahentaa aknea. Itsehoidossa kannattaakin opetella tunnistamaan sellaiset tekijät, jotka voivat pahentaa oireita ja pyrkiä välttämään niitä.

Aknen hoito reseptilääkkeillä

Lääkärin puoleen kannattaa kääntyä mikäli itsehoitolääkkeet eivät ole riittävän tehokkaita. Aknen hoitaminen lääkekuurilla on aina hyvä ratkaisu jos akne on kivulias, vaikuttaa itsetuntoon ja rajoittaa sosiaalisia suhteita. Riittävän ajoissa aloitettu hoito myös ehkäisee pysyvien arpien muodostumista.

Hoidossa voidaan käyttää joko iholle levitettäviä voiteita ja geelejä tai suun kautta otettavia antibioottitabletteja, kuten:

• Clindoxyl (Duac) – paikallisesti käytettävä geeli lievän ja keskivaikean aknen hoitoon
• Differin – geeli/voide lievän ja keskivaikean aknen päivittäisten oireiden ehkäisemiseen
• Tetrasykliini – tehokas antibioottitabletti aknen ja ruusufinnin hoitoon



Lääkityksen suhteen tarvitaan jonkin verran kärsivällisyyttä, sillä varsinkin vaikeimmissa tapauksissa lääkehoidon vaikutukset ilmenevät vasta 4-8 viikon hoidon jälkeen. Arpien korjauttamista laserilla tai ihohieronnalla kannattaa harkita vasta aktiivisten näppylöiden hävittyä kokonaan.





Sivu päivitetty: 01.10.2016

Lähteet

1. International Journal of Advances in Medicine: Acne vulgaris management: what's new and what's still true?
2. The Lancet: Acne Vulgaris
3. : The New England Journal of Medicine Therapy for Acne Vulgaris