Nikotiininhimo on jokaiselle tupakoitsijalle tuttu tunne. Nikotiini aiheuttaa voimakasta riippuvuutta ja juuri nikotiini onkin yleensä pääsyyllinen siihen, että tupakoinnin lopettaminen on niin vaikeaa. Moni tupakoitsija kuitenkin haluaisi lopettaa, sillä tupakointi on tunnetusti hyvin haitallista terveydelle. Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi sitä, miten nikotiini oikeastaan vaikuttaa kehoon ja miksi juuri nikotiini tekee tupakoinnin lopettamisesta niin vaikeaa.

Mitä nikotiini on?

Nikotiini on luonnossa esiintyvä väritön pyridiinialkaloidi, joka muuttuu poltettaessa ruskeaksi ja altistuessaan ilmalle sen haju muuttuu tupakalle ominaiseksi vahvaksi tuoksuksi. Nikotiini on peräisin tupakkakasvista, josta on olemassa monia eri lajeja. Tupakkatuotteista saatu nikotiini on nimeltään nicotiana tabacum, ja se kuuluu koisokasvien ryhmään. Nikotiinia käytetään tupakan lisäksi mm. hyönteismyrkkynä ja sitä voidaan tuottaa synteettisesti.

Tupakkatuotteet sisältävät yli 4 000 erilaista kemikaalia, joilla on erinäisiä vaikutuksia elimistöön. Nikotiini imeytyy poltettaessa elimistöön keuhkorakkuloiden välityksellä ja pureskeltaessa se imeytyy suun limakalvoilta verenkiertoon. Nikotiinia imeytyy elimistöön pienissä määrissä myös ihon läpi. Nikotiinin päätyessä verenkiertoon se vaikuttaa kaikkialla elimistössä päätyen myös aivoihin, jossa se läpäisee veriaivoesteen ja aktivoi nikotiinille herkät kolinergiset reseptorit.

Nikotiini on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava yhdiste, ja suurin osa tupakoitsijoista onkin sitä mieltä, että tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa juurikin nikotiinin aiheuttamien vieroitusoireiden takia. Tämän takia tupakoinnin lopettamisen tueksi on kehitetty monia nikotiinikorvaustuotteita, sekä nikotiininhimoa helpottavia reseptilääkkeitä, kuten Champix.

Nikotiinin farmakologinen vaikutus

Nikotiini imeytyy savun välityksellä elimistöön; sen määrä verenkierrossa saavuttaa huippunsa nopeasti ja se päätyy aivoihin noin 10 sekunnissa sisäänhengityksestä. Sikareista, piipuista, nuuskasta ja purutupakasta savua ei yleensä hengitetä sisään, joten nikotiinin imeytyminen kestää pidempään.

Aivoissa nikotiini sitoutuu kolinergisiin reseptoreihin, joka laukaisee välittäjäaineiden vapautumisen ja käynnistää tupakoitsijan kokemat nikotiinin vaikutukset elimistössä. Nikotiinilla on stimuloiva vaikutus, joka saa olon virkeäksi, energiseksi ja hyvinvoivaksi. Dopamiinin, glutamaatin ja gamma-aminobutyyrisen hapon vapautuminen nikotiinin vaikutuksesta edesauttaa nikotiiniriippuvuuden syntymistä, sillä nämä yhdisteet saavat aikaan vahvan hyvänolontunteen, kun taas nikotiinin käynnistämä kortikotropiinin vapautuminen johtaa nikotiinin vieroitusoireisiin.

Nikotiini ei säily elimistössä pitkään, sillä erilaiset entsyymit ja kemialliset reaktiot hajottavat sen nopeasti. Nikotiinin puolittumisaika on noin 40 minuuttia, mikä tarkoittaa sitä, että nikotiinin vaikutus menettää 50% tehostaan 40 minuutin kuluttua sen päätymisestä verenkiertoon. Suurin osa elimistöön imeytyvästä nikotiinista hajoaa maksassa ja useat nikotiinin aineenvaihduntatuotteet päätyvät keskushermostoon.

Nikotiinin fyysiset vaikutukset

Nikotiini on keskushermostoa ja verenkiertoelimistöä stimuloiva aine, joka supistaa verisuonia, nostaa verenpainetta, stimuloi sydäntä ja nostaa veren rasva-arvoja. Nämä vaikutukset ovat huomattavissa nopeasti nikotiinin imeytymisen jälkeen.

Nikotiini vaikuttaa kehoon monin tavoin

Adrenaliinin vapautuminen

Nikotiini vapauttaa aivoihin päätyessään adrenaliinia, joka johtaa kiihtyneeseen sydämen sykkeeseen, kiihtyneeseen hengitykseen ja verenpaineen kohoamiseen. Adrenaliini johtaa samalla glukoosin tuotannon äkilliseen lisääntymiseen, ja tästä johtuen tupakoitsija voi tuntea olonsa energisemmäksi ja hyvinvoivaksi heti tupakoinnin jälkeen. Lisäksi nikotiini ehkäisee insuliinin vapautumista, mikä johtaa näläntunteen vähenemiseen: tupakoitsijat voivatkin kokea ruokahalunsa vähentyneen tupakoinnin aloittamisesta lähtien.

Dopamiinin vapautuminen

Nikotiinin päätyessä aivoihin tupakoitsija kokee mielihyvää, sillä dopamiinin vapautuminen nostattaa mielialaa ja rauhoittaa oloa. Dopamiinin vapautumisen tuottama euforia vaikuttaakin pitkälti nikotiiniriippuvuuden kehittymiseen.

Tutkimusten mukaan tupakoivilla ihmisillä on jopa 40% vähemmän dopamiinia hajottavaa entsyymiä aivoissaan kuin savuttomilla ihmisillä. Tämä johtaa siihen, että dopamiinin tuottama mielihyvä kestää pidempään ja tuntuu vahvempana, jolloin aivot haluavat palkita dopamiin vapautumiseen johtavaa toimintaaa eli tupakointia. Tupakointia on jatkettava samalla mitalla tai suuremmilla määrillä, sillä sama määrä nikotiinia ei riitä tuottamaan hyvänolontunnetta kuin tupakoinnin alkuvaiheissa.

Nikotiinilla on siis samanaikaisesti sekä rauhoittava että stimuloiva vaikutus aivoihin, jolloin kehosta tulee erityisen riippuvainen nikotiinista etenkin mielialaa säätelevänä aineksena. Nikotiinilla uskotaan myös olevan mielialaa laskeva, masentava vaikutus pitkäaikaisessa käytössä, sillä se muuntaa hermosolujen välittämiä viestejä.

Näiden vaikutusten lisäksi nikotiini voi aiheuttaa seuraavia fyysisiä vaikutuksia:

  • Ärsytys kurkussa ja suussa
  • Lisääntynyt syljeneritys
  • Pahoinvointi
  • Vatsakivut
  • Oksentelu ja ripuli

Tupakoinnin lopettaminen johtaa sekä fyysisiin että psyykkisiin vieroitusoireisiin. Fyysisiin vieroitusoireisiin kuuluvat:

  • hikoilu
  • pahoinvointi ja vatsakrampit
  • päänsärky
  • kihelmöinti käsissä ja jaloissa
  • yskä ja kipeä kurkku
  • unettomuus
  • keskittymisvaikeudet
  • painonnousu

Nikotiinin aiheuttamat terveysvaivat

Nikotiini on suurina määrinä myrkyllinen aine, mutta pieninä määrinä se ei välttämättä johda huomattaviin fyysisiin terveyshaittoihin. Muut tupakansavun sisältämät ainekset, kuten terva, ovat kuitenkin tunnetusti myrkyllisiä ja haitallisia elimistölle.

Tupakointi lisää riskiä syöpäsairauksiin sekä verenkiertoelimistön sairauksiin, ja noin puolet tupakoitsijoista kuolee tupakan aiheuttamiin komplikaatioihin: tupakoivat ihmiset ovat savuttomia ihmisiä huomattavasti herkempiä mm. keuhkosyövälle, suusyövälle, sydänkohtaukselle ja halvaukselle. Tupakan vaikutus näkyy kaikkialla elimistössä, sillä haitalliset yhdisteet leviävät verenkierron mukana kaikkiin elimistön osiin.

Nikotiini ja diabetes

Nikotiini voi aiheuttaa vaihtelua verensokerissa. Nikotiini muuntaa elimistön kykyä hyödyntää glukoosia eli verensokeria, joka ravitsee soluja. Nikotiini voi lisätä riskiä tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen ja se voi pahentaa jo olemassaolevaa diabetesta. Nikotiini voi myös johtaa vakavaan verensokerin alenemiseen diabetesta sairastavilla ja insuliinia käyttävillä ihmisillä.

Nikotiini voi johtaa insuliiniresistenssiin, sillä nikotiini estää soluja reagoimasta normaalisti insuliinin ja ehkäisee sen pääsyä soluihin. Solut tarvitsevat insuliinia voidakseen hyödyntää veren sisältämän glukoosin energiakseen - jos solut eivät pysty tähän, pysyy glukoosi veressä ja verensokeri kohoaa. Lisäksi nikotiini voi kiihdyttää triglyseridien tuotantoa elimistössä, joka pahentaa insuliiniresistenssiä.

Tupakoinnin haitallinen vaikutus solujen kykyyn hyödyntää insuliinia näkyy nopeasti: jo tunnin kuluttua tupakoinnista voi ilmetä insuliiniresistenssiä. Tutkimusten mukaan diabetesta sairastavat, tupakoivat ihmiset tarvitsevat suurempia määriä insuliinia kontrolloidakseen verensokeriarvojaan. Tämä on terveydelle haitallista, sillä korkea määrä glukoosia veressä voi johtaa sydäntauteihin ja vaurioittaa munuaisia, hermostoa ja silmiä.

Nikotiini ja syöpä

Yleisen uskomuksen mukaan nikotiini ei yksinään aiheuta syöpää, mutta hiljattaiset tutkimukset ovat herättäneet kysymyksiä nikotiinin osuudesta syöpäsairauksien kehittymiseen tupakoivilla ihmisillä.

Viime vuosina suoritetuissa kliinisissä kokeissa on todettu nikotiinin vaikuttavan elimistöön seuraavilla tavoilla:

  • Nikotiini kiihdyttää solujen kasvua ja suuret annokset nikotiinia ovat soluille myrkyllisiä.
  • Nikotiini laukaisee elimistössä epitetiaalisen ja mesenkymaalisen kudoksen muutoksia. Tämä on yksi syy pahalaatuisten solujen muodostumiseen.
  • Nikotiini voi kiihdyttää uusien syöpäsolujen kasvua esimerkiksi rintakudoksessa, suolistossa ja keuhkoissa.
  • Nikotiini voi heikentää syöpähoitojen tehokkuutta.
Tupakointi vahingoittaa keuhkoja

Nikotiinimyrkytys

Nikotiinimyrkytys on harvinainen, mutta vaarallinen tila, jossa elimistöön päätyy myrkyllinen määrä nikotiinia. Se kuinka suuri määrä nikotiinia tarvitaan myrkytyksen kehittymiseen vaihtelee elopainosta ja nikotiinilähteestä riippuen. Arvioiden mukaan 68 kiloiselle ihmiselle 50-60 milligrammaa on myrkyllinen annos, mutta erilaisten tutkimusten mukaan hengenvaarallinen annos saattaa olla huomattavasti tätä korkeampi.

On hyvin epätodennköistä, että nikotiinimyrkytyksen saa pelkästään tupakkaa polttamalla, sillä elimistöön imeytyy vain noin kymmenesosa tupakan sisältämästä nikotiinista (noin 1 milligramma). Sama pitää paikkansa nikotiinipurkkien ja nikotiinilaastareiden kohdalla, kunhan käyttöohjeita noudatetaan tarkasti. Lapset ja lemmikit ovat huomattavasti herkempiä nikotiinin myrkylliselle vaikutukselle pienen kokonsa ansiosta; lapsi voi saada nikotiinimyrkytyksen esimerkiksi lattialta löytyneestä tupakan tumpista. Vanhemmat lapset voivat saada yliannostuksen nikotiinia kokeillessaan purutupakkaa.

Sähkösavukkeiden kohdalla riski nikotiinimyrkytykseen on suurempi, sillä sähkösavukkeissa nikotiini on nestemäistä ja nesteen nieleminen voi olla hengenvaarallista. Lapset voivat vahingossa juoda nesteen sen hyvän tuoksun ja kirkkaan värin takia - teelusikallinen nestemäistä nikotiinia voi olla hengenvaarallinen annos taaperoikäiselle lapselle.

Nikotiinimyrkytyksen oireet ilmenevät kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäiset oireet ilmenevät yleensä 15-60 minuutin kuluttua myrkytyksestä ja niihin kuuluvat: vatsakipu, kiihtynyt hengitys ja kohonnut pulssi, korkea verenpaine, kalpea iho, päänsärky ja huonovointinen, sekava tai huimaava olo. Muut oireet ilmenevät yleensä 30 minuuttia – 4 tuntia myöhemmin ja niihin kuuluvat: ripuli, hidastunut sydämen syke ja matala verenpaine, väsymys ja uupumus, sekä kohtaukset.

Nikotiinin psykologiset vaikutukset

Monet tupakoitsijat kokevat tupakoinnin olevan miellyttävä, rentouttava tapa ja nikotiinilla onkin tutkimusten mukaan monia positiivisia psykologisia vaikutuksia. Nikotiini nostattaa hetkellisesti mielialaa, ehkäisee masennusta, vähentää ärtymystä, parantaa keskittymiskykyä ja lyhytkestoisen muistin toimintaa ja vähentää näläntunnetta. Nikotiinin säännöllinen käyttö johtaa muutoksiin aivoissa, mikä puolestaan aiheuttaa vieroitusoireita nikotiinin määrän vähentyessä.

Nikotiiniriippuvuus

Nikotiini on vahvasti riippuvuutta aiheuttava aine: vuonna 2007 julkaistun britannialaisen raportin mukaan nikotiinin teho on jopa kymmenkertaisesti kokaiinia tai morfiinia vahvempi mitä tulee sen psykologisiin vaikutuksiin.

Nikotiinilla on selkeä vaikutus mielialaan, ja monet tupakoitsijat kokevat tupakan polttamisen rauhoittavan ja rentouttavan heitä etenkin stressaavissa tilanteissa – tästä johtuen moni kaipaakin tupakkaa etenkin kiireen keskellä tai stressiä tuottavissa tilanteissa. Stressiä ja tupakointia tarkastelevat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tupakka itse asiassa lisää stressiä ja jännitystä pitkässä juoksussa, vaikka tupakka tuntuisikin hetkellisesti lievittävän hermostunutta oloa. Monet tupakoitsijat erehtyvät pitämään nikotiinin vieroitusoireita tavallisena stressinä ja ahdistuksena, jolloin heidän tarpeensa lievittää näitä tunteita tupakoimalla lisääntyy.

Nikotiiniriippuvuuden lisäksi on otettava huomioon sosiaaliset ja muut psykologiset tekijät, jotka saavat tupakoitsijan palaamaan savukkeiden luo. On tavallista, että teini-iässä kokeillaan tupakkaa, mutta monet muut tekijät lisäävät alttiutta tupakoinnin aloittamiselle ja jatkamiselle ensimmäisten kokeilujen jälkeen. Näihin tekijöihin kuuluvat mm. tupakoivat perheenjäsenet tai tutut, ja vanhempien asenne tupakointiin. Alkoholia tai huumausaineita runsaasti käyttävät, köyhissä oloissa elävät tupakoivat raittiita, hyvätuloisia ihmisiä enemmän, sillä tällaisissa ympäristöissä elävät ihmiset kokevat keskiluokkaisia ihmisiä enemmän stressiä, jota he yrittävät lievittää tupakoimalla.

Suurin osa tupakoitsijoista haluaisi lopettaa, mutta nikotiiniriippuvuus ja sen aiheuttamat vieroitusoireet tekevat tästä vaikeaa. Kun elimistö ei saa nikotiinia, dopamiinin ja noradrenaliinin määrä aivoissa laskee: tämä johtaa ärtyneeseen, ahdistuneeseen ja masentuneeseen oloon, sekä kovaan nikotiinihimoon.

Nikotiinin epigenetiikka

Ihminen perii vanhemmiltaan tietynlaisen geeniperimän, mutta joissain tapauksissa tämä geenistö voi muuttua epigeneettisten muutosten takia. Epigeneettiset muutokset johtuvat kemiallisesta heittelystä DNA:ssa, joka vaikuttaa tiettyjen geenien aktiivisuuteen. Yleensä tällaiset muutokset johtuvat biologisista prosesseista, kuten ikääntymisestä, mutta myös elämäntavat ja ympäristö voivat vaikuttaa ihmisen geenistöön - hiljattaisten tutkimusten mukaan tupakointi voi johtaa geneettisiin muutoksiin elimistössä.

Vuonna 2013 julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa tutkittiin sekä tupakoitsijoiden että muita tupakkatuotteita käyttävien ihmisten geeninäytteitä. Tutkimuksen johtajan mukaan tupakkaa polttavilla esiintyi geneettisiä muutoksia, joita muissa ryhmissä ei ollut. Tutkimuksen mukaan epigeneettiset muutokset johtuvatkin todennäköisesti tupakan polttamisen synnyttämistä yhdisteistä, eivät itse tupakasta. Tutkimuksen tulokset näyttävät, että tupakka ei vaikuta pelkästään keuhkoihin vaan että tupakointi vaurioittaa myös geenejä, jotka kontrolloivat puolustusjärjestelmän reaktioita, siittiöiden terveyttä ja riskiä sairastua tiettyihin tauteihin.

Nikotiiniriippuvuus ja alttius muiden huumeiden käytölle

Eri kokeissa on saatu tutkimusnäyttöä siitä, että yhden huumaavan aineen käyttö johtaa helposti muiden huumausaineiden kokeiluun ja käyttöön, ja tekee ihmisen erityisen alttiiksi vahvempien huumausaineiden himolle. Tupakoivat ja alkoholia nauttivat ihmiset käyttävät raittiita ihmisiä herkemmin kannabista tai muita huumausaineita.

Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan nikotiini voi aiheuttaa epigeneettisiä muutoksia elimistössä, jotka johtavat lisääntyneeseen huumeiden käytön aloittamisen riskiin. Hiirillä tehdyissä kokeissa havaittiin, että krooninen altistuminen nikotiinille lisäsi hiirten reaktioita kokaiiniin, tehden niistä alttiimpia kokaiinin vaikutuksille ja kokaiiniriippuvuuden kehittymiselle.

Nikotiiniriippuvuus ja psykiatriset sairaudet

Psykiatrisista sairauksista kärsivät ihmiset ovat erityisen alttiita nikotiiniriippuvuuden kehittymiselle. Etenkin skitsofreniaa, vakavaa masennusta, ahdistushäiriöitä sairastavat ja keskittymisvaikeuksista kärsivät ihmiset ovat herkkiä nikotiinin riippuvuutta aiheuttavalle vaikutukselle.

Amerikkalaisen Centers for Disease Control and Prevention -tutkimuskeskuksen mukaan mielenterveyden häiriöistä ja sairauksista kärsivillä ihmisillä tupakointi on 70% yleisempää kuin muun väestön. Mielisairauksista kärsivät lisäksi tupakoivat usein enemmän kuin mieleltään terveet tupakoitsijat.

Asiantuntijoiden mukaan tupakoinnin ja mielisairauksien yhteys johtuu monesta eri tekijästä. Biokemialla uskotaan olevan oma osansa tässä. Joissain tapauksissa mielenterveysongelmista kärsivät käyttävät tupakkaa oireidensa hillitsemiseen tai lääkityksen tuottamien sivuoireiden piilottamiseen, sillä nikotiini voi parantaa keskittymiskykyä, rauhoittaa oloa ja virkistää. Osa potilaista voi kokea tupakoinnin lopettamisen erityisen vaikeana, sillä nikotiinivieroitusoireet voivat johtaa nopeasti mielenterveysvaivan oireiden pahenemiseen. Esimerkiksi paniikkihäiriöstä kärsivät voivat lopettaessaan kärsiä kohonneesta sydämen sykkeestä, joka voi laukaista vakavan paniikkikohtauksen.

Nikotiini ja masennus

Tutkimukset ovat osoittaneet, että tupakoinnin ja masennuksen välillä on yhteys, mutta tutkijoille ei ole vielä täysin selvää voiko tupakointi yksinään johtaa masennukseen. Yleisessä tiedossa on, että masennusta sairastavat ihmiset tupakoivat huomattavasti terveitä ihmisiä enemmän: esimerkiksi Isossa-Britanniassa aikuisten masennusta sairastavien ihmisten keskuudessa tupakointi on kaksi kertaa yleisempää kuin masennusta sairastamattomilla ihmisillä.

Uusiseelantilaisen yliopiston julkaisemassa tutkimuksessa tutkijat uskoivat löytäneensä kausaalisen yhteyden tupakoinnin ja masennuksen välillä. Tutkijatiimi tarkasteli yli 1 000 miestä ja naista ja heidän mukaansa tupakoivilla ilmeni yli kaksi kertaa enemmän masennusta, sillä nikotiiniriippuvuus lisää riskiä masennuksen kehittymiseen.

Se miten nikotiini vaikuttaa aivoihin ja masennuksen kehittymiseen ei ole selvillä. Tutkijoiden arvioiden mukaan nikotiini saattaa aiheuttaa muutoksia aivojen välittäjäaineiden toiminnassa ja johtaa lisääntyneeseen masennuksen riskiin.

Tupakoivien ihmisten omakohtaiset kokemukset tupakan vaikutuksista ovat usein ristiriidassa näiden tutkimusten kanssa, sillä monet kokevat tupakoinnin rentouttavan ja parantavan mielialaa. Tutkijat uskovat kuitenkin, että nikotiini lisää negatiivisia tunteita pitkällä aikavälillä ja johtaa täten lisääntyneeseen tupakointiin kun tupakoiva ihminen yrittää parantaa olotilaansa, ja näin masennus pääsee syvenemään.

Onko sähkötupakka terveellisempi vaihtoehto perinteiselle tupakalle?

Sähkötupakka on patterikäyttöinen laite, joka sisältää akun, höyrystimen ja nestesäiliön tai patruunan. Sähkösavukkeissa käytetään erilaisia nesteitä, jotka kuumennetaan höyryksi – näistä nesteistä on olemassa sekä nikotiinillisia että nikotiinittomia vaihtoehtoja, sekä erilaisia makuja.

Sähkötupakat sisältävät nikotiinia vähemmän kuin perinteiset savukkeet, ja hyvin vähän jos ollenkaan muita tupakan sisältämiä haitallisia aineksia, kuten tervaa. Yleisesti ottaen sähkötupakkaa pidetään tavallista savuketta terveellisempänä vaihtoehtona, mutta on tärkeää muistaa, että sähkötupakan käyttö on kokonaisuudessaan epäterveellistä eikä laitteen käytön seurauksista terveydelle ole ehditty tehdä pitkällisiä tutkimuksia.

Sähkötupakkanesteiden tiedetään mm. sisältävän syöpää aiheuttavaa formaldehydia sekä muita haitallisia aineita, kuten kasvimyrkkyjäämiä sekä säilöntä- ja makuaineita, joten kyseessa ei missään nimessä ole turvallinen vaihtoehto tupakalle.

On tärkeää, että sähkötupakkaa käytetään ainoastaan keinona tupakoinnin lopettamiseen ja päämääränä tulisi aina olla kaikkien tupakkatuotteiden ja -laitteiden käytön lopettaminen.

Lähteet:

  1. Nikotiini. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: thl.fi
  2. Tupakka. Päihdelinkki: paihdelinkki.fi
  3. Hermosauhujen neurobiologiaa. Seppo Soinila, Lääkärikirja Duodecim: terveyskirjasto.fi

Sivu julkaistu 27.10.2017